keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Tärkeää! Lobbaa kansanedustajille tasa-arvoista avioliittolakia!




Helsingin Sanomat julkaisi listan niistä kansanedustajista, jotka ovat jo allekirjoittaneet lakialoitteen tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Näitä kansanedustajia on siis 76 kappaletta. Jotta lakialoite menisi läpi, tarvitsisi se 101 ääntä, eli vielä 25 kansanedustajaa pitäisi saada lakialoitteen taakse. Ylen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista, eli 54 % kannattaa jo tasa-arvoista avioliittolakia, kun taas sitä vastustaa 35% suomalaisista.

Sukupuolineutraalin avioliittokeskustelun ympärillä suunnalta jos toisestakin tulee erilaisia perusteluja miksi avioliittolain tulisi tai ei tulisi olla tasa-arvoinen. Kovin usein ilmoille heitetään perusteluja luonnollisuudesta ja lisääntymisestä. Mietityttää mille tätä perustelua käyttävät ovat oman avioliittonsa perustelleet, jos ovat naimisissa. Kuinka moni naimisiin menevä oikeasti ajattelee, että menee naimisiin, koska muilla lajeilla on heteropariutumista? Kuinka moni naimisiin menevä oikeasti kosii puolisoaan, tai myöntyy kosintaan, koska aikoo lisääntyä?

Uskaltaisinkin väittää, että mikäli naimisissa olevilta pareilta kysyttäisiin miksi he päättivät mennä naimisiin, ehdoton valtaosa sanoisi syyksi rakkauden ja halun vahvistaa sitoutumisensa rakastamaansa ihmiseen. Uskaltaisin väittää, että valtaosa ei sanoisi syyksi halun matkia muita eläinlajeja tai oikeutukseksi siittää jälkeläisiä.

Tältä pohjalta en ymmärrä, miksi avioliittoa perustellaan heteroseksuaalien oikeudeksi sellaisilla syillä, joilla heterot eivät itselleenkään perustele avioliittoa. Jos syy omalle avioliitolle ehdottomalle enemmistölle on halu vahvistaa rakkaus ja sitoutuminen kumppaniin, niin miksi tämä ei kelpaa oikeutukseksi homoparien avioliitolle? Avioliitto on kahden ihmisen välinen sopimus, jonka yhteiskunta vahvistaa. Arvioitaessa avioliiton syitä ja perusteita pitää tarkastella mitkä ovat avioituneiden ihmisten syyt mennä naimisiin. Avioliiton syitä ja perusteita ei määritellä ulkopuolelta sanomalla, että ”te menitte naimisiin, koska eläimilläkin on heteropareja ja koska te olette kykeneväisiä lisääntymään keskenänne”. Tuo halventaa nähdäkseni jo heteroavioliittojakin.

Tänään luovutettu lakialoite ei ole hallituksen lakiesitys, joten oppositiolla ei ole syytä vastustaa lakialoitetta oppositiopolitikoinnin takia. Myös moni hallituspuolueen jäsen ei ole proaktiivisesti lähtenyt ajamaan asiaa allekirjoittamalla aloitetta. Mutta jos laki tulee käsittelyyn, niin kaikki siitä äänestävät, myös ne, jotka eivät aloitetta allekirjoittaneet.

Helsingin Sanomat julkaisi listan niistä kansanedustajista, jotka ovat vaalikoneesssa olleet täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki pitäisi säätää, mutta jotka eivät lakialoitetta ole allekirjoittaneet. Nyt meillä kaikilla on mahdollisuus ajaa tätä asiaa. Ottakaa siis nopeasti yhteyttä näihin kansanedustajiin tai heidän avustajiinsa sähköpostitse tai puhelimitse, ja kertokaa teidän haluavan tasa-arvoisen avioliittolain. Ottakaa ensisijaisesti yhteyttä oman vaalipiirinne edustajiin ja kertokaa että olette heidän vaalipiiristään, sillä kansanedustajia kiinnostaa erityisesti mitä heidän oman vaalipiirinsä äänestäjät ajattelevat. Mutta ottakaa rohkeasti yhteyttä ihan kaikkiin!


Muistakaa, että tässä kyse ei ole puoluepolitiikasta tai oppositiopolitiikasta. Kyse on ihmisten oikeudesta tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti lain edessä, riippumatta kumppanin sukupuolesta. Lähettäkääpä vaikka alussa ollut video edustajille. Kertokaa mitä te ajattelette, mitä te toivotte, mitä te tunnette. Pyytäkää heitä seisomaan vaalikoneiden sanojensa takana.

Ja levittäkää tätä viestiä ystävillene, sukulaisillenne ja niin edelleen. Demokratiassa meidän on oikeus saada äänemme kuuluviin, ja kertoa mielipiteemme kansanedustajille.

Tässä lista kansanedustajista ja yhteystiedot.

”Rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille?”
Täysin samaa mieltä, eivät allekirjoittaneet aloitetta:

Uudenmaan vaalipiiri:
Arja Juvonen (Ps.)
Puhelin: (09) 432 3060
Sähköposti: arja.juvonen@eduskunta.fi

Outi Mäkelä (Kok)
Puhelin: (09) 432 3181
Sähköposti: outi.makela@eduskunta.fi

Tapani Mäkinen (Kok)
Puhelin: (09) 432 3153
Sähköposti: tapani.makinen@eduskunta.fi

Paula Lehtomäki (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3159
Sähköposti: aula.lehtomaki@eduskunta.fi

Pirkanmaan vaalipiiri
Jukka Gustafsson (SDP)
Puhelin: (09) 432 3038
Sähköposti: jukka.gustafsson@eduskunta.fi

Hämeen vaalipiiri
Timo Heinonen (Kok)
Puhelin: (09) 432 3164
Sähköposti: timo.heinonen@eduskunta.fi

Kymen vaalipiiri
Jyri Häkämies (Kok)
Puhelin (09) 432 3030
Sähköposti: jyri.hakamies@eduskunta.fi

Suna Kymäläinen (SDP)
Puhelin: (09) 432 3085
Sähköposti: suna.kymalainen@eduskunta.fi

Vaasan vaalipiiri
Mats Nylund (RKP)
Puhelin: (09) 432 3091
Sähköposti: mats.nylund@eduskunta.fi

”Rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille?”
Jokseenkin samaa mieltä, eivät allekirjoittaneet aloitetta:

Helsingin vaalipiiri:
Pertti Salolainen (Kok)
Puhelin: (09) 432 3105
Sähköposti: pertti.salolainen@eduskunta.fi

Ben Zyskowicz (Kok)
Puhelin: (09) 432 3200
Sähköposti: ben.zyskowicz@eduskunta.fi

Jan Vapaavuori (Kok)
Puhelin: (09) 432 3130
Sähköposti: jan.vapaavuori@eduskunta.fi

Mari Kiviniemi (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3189
Sähköposti: mari.kiviniemi@eduskunta.fi

Uudenmaan vaalipiiri:
Jyrki Katainen (Kok)
Puhelin: (09) 432 3094
Sähköposti: jyrki.katainen@eduskunta.fi

Matti Saarinen (SDP)
Puhelin: (09) 432 3109
Sähköposti: matti.saarinen@eduskunta.fi

Pirkanmaan vaalipiiri:
Pauli Kiuru (Kok)
Puhelin: (09) 432 3071
Sähköposti: pauli.kiuru@eduskunta.fi

Varsinais-Suomen vaalipiiri:
Anne-Mari Virolainen (Kok)
Puhelin: (09) 432 3014
Sähköposti: anne-mari.virolainen@eduskunta.fi

Petteri Orpo (Kok)
Puhelin: (09) 432 3072
Sähköposti: petteri.orpo@eduskunta.fi

Annika Saarikko (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3151
Sähköposti: annika.saarikko@eduskunta.fi

Maria Lohela (PS)
Puhelin: (09) 432 3092
Sähköposti: maria.lohela@eduskunta.fi

Hämeen vaalipiiri:
Anne Louhelainen (Ps)
Puhelin: (09) 432 3096
Sähköposti: anne.louhelainen@eduskunta.fi

Johannes Koskinen (SDP)
Puhelin: (09) 432 3061
Sähköposti: johannes.koskinen@eduskunta.fi

Mika Kari (SDP)
Puhelin: (09) 432 3066
Sähköposti: mika.kari@eduskunta.fi

Kymen vaalipiiri:
Kimmo Tiilikainen (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3174
Sähköposti: kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi

Reijo Tossavainen (PS)
Puhelin: (09) 432 3185
Sähköposti: reijo.tossavainen@eduskunta.fi

Keski-Suomen vaalipiiri:
Anne Kalmari (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3073
Sähköposti: anne.kalmari@eduskunta.fi

Kauko Tuupainen (PS)
Puhelin: (09) 432 3190
Sähköposti: kauko.tuupainen@eduskunta.fi

Oulun vaalipiiri:
Pirkko Mattila (PS)
Puhelin: (09) 432 3102
Sähköposti: pirkko.mattila@eduskunta.fi

Etelä-Savon vaalipiiri:
Lenita Toivakka (Kok)
Puhelin: (09) 432 3191
Sähköposti: lenita.toivakka@eduskunta.fi

Kaj Turunen (PS)
Puhelin: (09) 432 3187
Sähköposti: kaj.turunen@eduskunta.fi

Katri Komi (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3035
Sähköposti: katri.komi@eduskunta.fi

Pohjois-Savon vaalipiiri:
Markku Rossi (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3056
Sähköposti: markku.rossi@eduskunta.fi

Pohjois-Karjalan vaalipiiri:
Pekka Ravi (Kok)
Puhelin: (09) 432 3026
Sähköposti: pekka.ravi@eduskunta.fi

Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP)
Puhelin: (09) 432 3124
Sähköposti: merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi

Vaasan vaalipiiri:
Anna-Maja Henriksson (RKP)
Puhelin: (09) 432 3113
Sähköposti: anna-maja.henriksson@eduskunta.fi

Tuomo Puumala (Kesk)
Puhelin: (09) 432 3012
Sähköposti: tuomo.puumala@eduskunta.fi

Maria Tolppanen (PS)
Puhelin: (09) 432 3179
Sähköposti: maria.tolppanen@eduskunta.fi

Me ja muut


Espanjassa julkaistiin viime vuonna hätkähdyttävä tutkimus (Joss, Krieger, et al 2011): Maahanmuuttajien takia Espanjassa surmataan päivittäin kaksi ihmistä, ja maahanmuuttajien takia päivittäin vielä useampi joutuu pahoinpidellyksi ja siten sairaalaan. Maahanmuuttajien lisääntyminen on myös tutkimuksen mukaan syypää siihen, että kantaväestö Espanjassa on alkanut tehdä enemmän itsemurhia.

Soittaako kelloja? Pitäisikö asialle tehdä jotain? Miten meidän Suomessa pitäisi tähän suhtautua? Paljon kysymyksiä, paljon pohdinnan aihetta, enkä tiedä mitä ajatella. Luulen kuitenkin, että ylläoleva tutkimus antaa maahanmuuttokriitikoille lisäsyytä puuttua maahanmuuttoon myös Suomessa. Jos joku mamukriittinen tuohon tutkimukseen on törmännyt, niin taatusti hän siitä huolestuu.

Paitsi kun pitää tunnustaa jotain. Keksin tuon ensimmäisen kappaleen tutkimuksen ja kaikki luvut täysin päästäni. Ne ovat täyttä fiktiota. Maahanmuuttokriittisiin tuo ensimmäinen kappale varmaan tuntui hyvin varteenotettavalta uhalta. Mutta loppujen lopuksi se maahanmuutto tuntui vahvalta uhalta, koska aiheuttajana nähdään muut, ei meitä.

Ihmisillä nyt vaan on taipumus jaotella joukkoja "meihin" ja "muihin". Ihmisillä on myös taipumus suhtautua varauksella muihin, olla taipuvaisia näkemään muut syyllisinä ja olla taipuvaisia keskittymään vain muiden tekemisiin.

Ei pelkästään maahanmuuttokeskustelu, vaan hyvin iso osa politiikan kysymyksistä perustuu jaotteluun meistä uhreina ja kärsijöinä, ja muista syyllisinä ja uhkatekijöinä. On rikas Suomi, jonka vaurautta uhkaavat kreikkalaiset. Suomen itsemääräämisoikeutta uhkaavat EU-komissaarit. Toisaalta tarvittaessa ajatellaan, että on sivistynyt EU, jota uhkaavat barbaariset muslimimaat. Tai sitten ovat tavalliset heterosuomalaiset, joiden perheinstituutiota uhkaavat homot ja lesbot parisuhteinen. Ja meillä on suomenkieliset, joita uhkaavat ruotsinkieliset. Näistä asioista on helppo puhua, koska voimme syyttää muita ja puolustaa meitä.

Siinä missä tämän merkinnän ensimmäinen kappale oli täyttä fiktiota, niin fakta sen sijaan on, että Suomessa alkoholisairaudet ovat työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja tappavat yli viisi suomalaista päivässä. Alkoholisairauksien takia yli viisikymmentä suomalaista päätyy sairaalaan, joka päivä. Lisäksi suomalaiset ovat itsemurhaajien huippumaita maailmalla: joka päivä pari-kolme suomalaista tekee itsemurhan. Meillä on myös kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä nuoria, joita jää lisää päivittäin sairaseläkkeelle. Ja ympäristöongelmathan, kuten ilmastonmuutos, vasta vakavia ovatkin, uhaten miljoonien ihmisten henkeä ympäri maailmaa.

Nämä asiat unohdetaan tai sivuutetaan melko helpolla. Syy on hyvin yksinkertainen: aiheuttajana eivät ole muut, vaan myös me. Edellisen kappaleen ongelmista emme voi noin vain osoittaa sormella muita. Niistä ongelmista on hyvin vaikea puhua, koska meidän pitäisi katsoa myös itseämme ja omaa yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme peiliin, nostaa itsekritiikki pöydälle ja muuttaa omia toimintatapojamme, omaa kulttuuriamme ja omaa yhteiskuntaamme.

Maailma ei valitettavasti ole niin yksinkertainen, että sen ongelmien uhrit ja syylliset saataisiin helposti jaoteltua meihin ja muihin. Todellinen maailma ei noudata meidän inhimillistä taipumustamme vetää rajoja ja lokeroida. Ja todelliset ongelmat eivät ole sellaisia, jotka aiheutuisivat aina jostain muista. On helppo huolestua kuinka muiden maahanmuutto uhkaa meitä suomalaisia ja muiden homoliitot meidän heteroperheinstituuttia, mutta on vaikeampi toimia, kun meidän itse aiheuttamamme ilmastonmuutos uhkaa kaikkia. Myös me itse voimme aiheuttaa todellisia ongelmia, mutta meidän on hyvin vaikea kohdata sitä totuutta.



tiistai 7. helmikuuta 2012

Vegaaninen smetana + borssikeitto


Kämppikseni teki eilen ruokaa, joten tänään päätin ottaa vuoron ja tehdä borssikeittoa. Olen aina tykännyt siitä, erityisesti kun päällä mollottaa valtava nokare smetanaa. Tein tänään siis ensimmäisen kerran elämässäni ihan itse borssikeiton. Sen resepti on melko simppeli ja variaatioita on melkoisen paljon, joten reseptejä ei tarvitse sanatarkasti totella ja pelätä että koko homma menee päin honkia jos joku laakerinlehti tai porkkana puuttuu. Itse en edes noudattanut mitään tarkkaa reseptiä, vaan pistin fiiliksen mukaan aineita.

Kokatessani tajusin, että borssikeitto on itse asiassa rosollikeittoa :O
Kämppikseni on siis nyt vegaanina, ja itsehän syön kasvisruokapainotteisesti myös, joten smetana oli pienoinen haaste. Borssikeittoahan ei voi syödä ilman smetanaa, joten piti kehittää vegaaninen versio smetanasta.

Lähestymistapani vegaanisiin versioihin on jokseenkin analyyttinen ja sisältää taustatutkimusta. Mikä siis tekee smetanan? Smetana on hapankermaa, joka on hyvin rasvaista. Kerman voi hapattaa joko bakteerit, sitruunamehu tai esimerkiksi etikka. Ja ilmiselvästi se on maitotuote.

Vegaanisena maitokorvikkeena käytin Alpron soijajogurttia. Plussana se on myös aavistuksen hapanta bakteerien takia. Yritin valuttaa sitä, mutta suodatinpussi repesi, joten fuck that shit. Käytin siis soijajogurtin sellaisenaan. Lisäsin sekaan tummansinistä Keiju-levitettä, jossa on voimainen maku. Kokonaisuudessaan margariinia oli varmaan noin puolet vegesmetanasta. Tässä vaiheessa ei maistunut vielä ihan napilta, joten pistin sekaan vajaa puoli korkillista valkoviinietikkaa (koska smetanahan on melko hapanta), suolaa ja survoin sauvasekottimella. 

Ja voi että, kyllä se vegesmetana oli hyvää borssikeiton kanssa! Se suli auvoisesti smetanan tapaan keiton sekaan. Suosittelen vegaaneja testaamaan! Kaverini Mai voisi ehkä lisätä tämän Vegaaninen versio -blogiinsa?

Söimme minisuolakurkkujakin snackseina keiton ohessa, joten meitä hieman harmitti vain, ettei kaapeistamme löytynyt kunnon venäläistä vodkaa tilaisuutta varten. Ehkä toiste!

maanantai 6. helmikuuta 2012

Mitä vaaleissa tapahtui? - Jälkipuintia Haaviston kannattajalta


Onnea Sauli Niinistölle huikeasta vaalivoitostaan, näin alkuun.

Olen melkoisen kovaa ääntä tässä blogissa pitänyt Haavistosta, ja vaalien aikana blogini näyttökerrat räjähtivät lähes 250 000 tuhanteen. Aikamoista, ja kiitos lukijoille!

Mitkäpä ovat omat fiilikseni näin vaalien jälkeen? Tietenkin olen pettynyt ja harmittaa. Mutta niin pitääkin. Eihän vaaleissa äänestetä sen perusteella, että pelkää pettymystä ja harmia kun omaa ehdokasta ei valita. Vaaleissa äänestetään sen perusteella, kenet haluaa valituksi, ja niin minä tein. Pettymys on vain osoitus siitä mihin oikeasti uskoin ja mitä oikeasti toivoin, eikä minua hävetä se, mihin oikeasti uskoin ja oikeasti toivoin. Ylpeä minä siitä olen.

Toisekseen olen myös erittäin tyytyväinen näihin vaaleihin nimenomaan Haavisto-ilmiön takia. Olen ollut pitkään kansalaisjärjestöhommissa ja Suomessa kansalaisjärjestöillä on kovin usein ongelmana se, etteivät suomalaiset lähde liikkeelle heitä mietityttävien asioiden takia. Suomalaisille demokraattiset oikeudet ovat enemmänkin vain äänestämistä kuin kansalaisaktiivisuutta ja sananvapauden käyttöä. Haaviston kampanja oli valtavan ihana poikkeus siihen mitä olen tottunut näkemään.

Luulen, että yhdessä jos toisessakin suomalaisessa kansalaisjärjestössä nähdään vain utuisia haaveita siitä, että yksityiset suomalaiset ihmiset alkavat omaehtoisesti tuottaa yllin kyllin kampanjamateriaalia, asettaa itse banderolleja omiin ikkunoihinsa, tehdä videoita itse youtubeen ja niin edelleen. Näin kansalaisjärjestöaktiivina voin sanoa, että jokainen presidentinvaaleissa aktivoitunut ansaitsee olla erittäin ylpeä itsestään. Demokratia on muutakin kuin äänestämistä, ja meistä jokaisesta itse kukin laajensi käsitystään mitä demokraattinen vaikuttaminen itse asiassa on.

Kolmannekseen olen eräällä tapaa erittäin innoissani myös Haaviston saamista luvuista. Faktahan on, että Niinistö on saanut osakseen ennennäkemätöntä kansansuosiota presidentiksi jo kolmatta vuotta. (Tässä vaikka muutamia juttuja: Iltalehti 2009, Yle 2009Yle 2010, Wikipedian kokonaiskataus). Joissain gallupeissa spekuloitiin, ettei toista kierrosta edes tarvita, sillä Niinistö voittaa jo ensimmäisellä kierroksella. Syy Haaviston suureen tappioon kakkoskierroksella ei siis selviä katsomalla vain Haavistoa: Niinistö oli jo ennen Haaviston ehdokkuutta erittäin suosittu ehdokas.

Toisin sanoen ei pidä lähteä ajattelemaan, että Haavisto hävisi vain koska on homosivarivihreäkasvissyöjä. Hän hävisi myös koska hänen vastaehdokkaansa oli jo ennestään niin suosittu. Ja siksi mielestäni erityisen siistiä onkin, että kaikista ehdokkaista kakkoskierrokselle Niinistön kanssa pääsi Haavisto.

Ajatelkaa nyt hetki, oikeasti ajatelkaa.

Lipponen on kaksinkertainen pääministeri ja suurpuolueen ehdokas. Väyrynen on myös neljänneksi suurimman puoleen ehdokas ja nelinkertainen ulkoministeri. Soinin puolue sai valtavan suosion viime eduskuntavaaleissa ja on kolmanneksi suurimman puolueen puheenjohtaja. Ja sitten takavasemmalta tulee kirkkoon kuulumaton kasvissyöjähomosivari, vihreäkin vielä, ja vaikka hävisikin Niinistölle, niin jumaliste tämä tyyppi voitti kuitenkin suurempien puolueiden isot pamput.

Okei, aivan taatusti Haaviston tappiolukuihin Niinistöä kohtaan vaikutti ainakin jonkin verran myös homous, sivarius, vihreys jne. seikat, mutta ajatelkaa hetki miten paljon Suomi on kuitenkin muuttunut. Voisimme keskittyä ajattelemaan vain niitä kiviä kengissä ja miten ennakkoluuloja vielä on, mutta itsekin punavihreänä homosivarina minua kyllä ihastuttaa että ylipäänsä on kengät, että ennakkoluuloista huolimatta tuollaiset asiat eivät ole enää niin suuri ongelma, että estäisivät pääsyä pressanvaalien kakkoskierrokselle.

Haluan nyt siis vain muhia siinä tyytyväisyydessä, että paljon ennakkoluuloja on Suomessa kadonnut vuosikymmenten myötä, ja että suomalaiset vaaleissa uskaltautuivat ottamaan kantaa myös vaalikopin ulkopuolella, uskalsivat seistä ajatustensa takana ja uskalsivat kertoa mistä välittävät. Muistimme taas mitä demokratia mahdollistaa.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Poliittinen sarjakuva


En nyt jaksa kirjoittaa, joten pistän vain tämän rage comic -formaatissa olevan sarjakuvan, jonka räpelsin. Ei mulla muuta.